”Minnesord över Janne Sundell”/ "muistoa kunnioittaen"
Publicerad: 24.09.2021 16:31

”Minnesord över Janne Sundell”/ "muistoa kunnioittaen"

Minnesord över Janne Sundell.

En hängiven ”fotbollskaar” är borta.

Vi nåddes av sorgebudet att Jan-Erik Sundell, eller Janne, gått bort efter en tids sjukdom. Janne nådde en karaålder på drygt 78 år. Efter merkonom studier i Helsingfors i fyra år, var Janne verksam här oppe. Förutom familjen och arbetet, var idrotten i alla dess former och speciellt fotbollen hans stora intresse, han sade sig vara en “hänsynslös fotbollskaar”, på gott. På 70-talet var Janne stiftande medlem i fotbollsföreningen NoStars och dess första sekreterare. På 70-talet kom han också med i moderföreningen GBK:s verksamhet, med fortsättning de följande 40 åren. På 80-talet kom Janne med i Bolldistriktets beslutande organ och på 2000-talet dessutom med i Bollförbundets beslutande organ. Janne själv sade i en intervju att fotbollen gett honom mycket och “inte en endaste dagskulle han ge bort”. Gett både ett brett kontaktnät till fotbollsfolk och fotbollsvänner i hemlandet och utlandet. Jannes favoritlag i utlandet var Norwich och Sunderland med rödvitrandiga spelskjortan. I Norwich fick Janne personliga vänner för livet, liksom i Norden, Baltikum och övriga Västeuropa. En minnesvärd internationell match sade han att var bl.a. Eurocupmatchen Liverpool mot norska Brann i Liverpool och finska landslagets kvalmatch mot Irland på Irland. Många fler hann det under årens lopp bli. I GBK spelade Janne själv juniorfotboll och rinkbandy och skrinnade, men inte seriefotboll på representationsnivå. Han sade sig själv ha varit litet för bekväm.

År 1969 frågade Allan Nylén om Janne kommer med i GBK:s juniorverksamhet som juniortränare och på den vägen fortsatte han. På 70-talet tränade han olika juniorlag både pojkar och flickor i flere års tid, tidvis som juniorchef för alla juniorlagen. Han var också tränare för damlaget, som en säsong nådde FM kval. Hanfungerade ett år som representationslagets lagledare. Janne var tidvis medlem och suppleant i moderföreningen GBK:s styrelse och dess sektioner. Janne var en viktig kugge och ansvarsperson, då Kokkola Cup turneringens organisation och verksamhet på 80-talet och framåt och med oss övriga byggde stegvis opp föreningens internationella fotbollsturnering, som under årens lopp vuxit till landets näststörsta juniorturnering. Janne hade då redan ett brett kontaktnät både via GBK:s juniorlag och turneringar i hemlandet, Sverige, Norge och Danmark och där uppdragen i Bolldistriktet och i Bollförbundet gav mervärde då turneringen växte till omfånget.

Janne kom med i Mellersta-Österbottens Bolldistrikt av Finlands Bollförbund 1970 som distriktssekreterare då Antti Pohjonen var ordförande för Bolldistriktet. Janne var styrelsemedlem i Bolldistriktets styrelse i fjorton år 1987-2000. Janne fortsatte som Bolldistriktets styrelseordförande i tio år 2001-2010. Under den här tidsperioden var han distriktets ansvariga för skiljedomar verksamheten i tre år 2004-2006. Enligt Janne kännetecknades 70- och 80-talen av stridigheter mellan föreningarna och emellanåt av rätt “livliga” diskussioner på mötena, men då distriktet representerades utåt på Bollförbundets möten i Helsingfors var man rörande eniga. Då glömdes den egna föreningens och personliga intressen och “som vi kallades, männen från urskogarna”, fick gemensamt mycket till stånd. Under Jannes 25 år i Bolldistriktet utvecklades fotbollen i regionen mycket både sett till volymen och kvaliteten på verksamheten och spel- och tränings- arenorna.

Tack vare sina styrelse- och ordförandeuppdrag i Bolldistriktet kom Janne också med i Bollförbundets olika beslutande organ, där han var med i drygt 10 år. Han var förbundsmötesdelegat fem gånger: 1988, 1991, 1994, 2003 och 2006. Janne var ordinarie förbundsfullmäktigeledamot 1995-96 och senare suppleant åren 2004-05. Janne var ordinarie styrelseledamot i Bollförbundets styrelse i två omgångar, sammanlagt sex år 1997-98 och 2007-2010. Janne var dessutom den här tiden medlem och tidvis ordförande i utskottet för spelarenaförhållanden åren 1997-98 och 2002-09, samt medlem i Hat Trick-arbetsgruppen 2008-09. På Bollförbundets 100-års festligheter 17.3.2007 i Karleby påminde Janne som ordförande för utskottet om fotbollsarenornas skick och påminde om att Bollförbundet tillsammans med samarbetspartners fått ihop 30 miljoner till Uefas Hat Trick program, för att stöda byggande och renovering av spelarenorna. Janne var medlem i förbundets skiljedomarutskott 20010. Under de här åren förstärktes också samarbetet med föreningen PK-37 från Iisalmi, då Marja Lipponen samtidigt satt med i utskottet. Ordförande för Bollförbundet under Jannes styrelseperiod var bl.a. Pekka Hämäläinen och Janne förde ordet för den grupp av styrelsemedlemmar som besökte riksdagens dåvarande talman Sauli Niinistö och bad honom att ställa opp som kandidat i ordförandevalet efter Hämäläinen. Efter den resan blev Niinistö vald till ordförande och som ordförande gästade han bl.a. Kokkola Cup som hedersgäst och förrättade den officiella öppningen det året, 2010. Janne satt med vid bordet på Borgmästargatan då Niinistö bjöds på husmanskost, potatis och köttsås och Niinistö frågade ödmjukt om han fick “santsa” då husmanskosten smakade. Janne var dessutom medlem i Sarjaseurat ry:s styrelse och delaktig i dess verksamhet 1989-91 och 1995-2009.

Janne var i flere omgångar medlem i Karleby Skiljedomarklubb och bl.a. viceordförande i dess styrelse 1971-73, dessutom medlem i styrelsen 1989. Janne var aktiv skiljedomare och dömde matcher på spelplan under i drygt 20 års tid 1970-1991, samt skiljedomargranskare.

Janne Sundell skötte om sina olika uppdrag i moderföreningen GBK, Bolldistriktet, Bollförbundet och dess olika organ, samt i Skiljedomarklubben med “stort fotbollsööga” och med stort ansvar, alltid samarbetsinriktad och resultatinriktad. För sina stora och mångåriga insatser för fotbollen, uppmärksammades han med GBK:s brons-, silver- och guldmärke samt bordsstandar och med Kokkola cup turneringens hederstecken och standar. Janne utnämndes naturligtvis till GBK:s hedersmedlem. Janne belönades med Bolldistriktets förtjänsttecken i guld -91. Han belönades med Bollförbundets förtjänsttecken i silver -91, förtjänsttecken i guld -97, med guldplakett 2003 och blev ständig medlem i Finlands Bollförbund 2009. Skiljedomarklubben uppmärksammade Janne med utnämningen tillGrand Old Man år -97.

Moderklubben GBK och fotbollsfolket tar del i de anhörigas stora sorg och högaktar hans minne. Vännernas och fotbollsfolkets saknad är stor. Frågan som ställer sig: var Janne Sundell ortens sista stora “fotbollskaar”, med fostran och vägkost från de många och stora “fotbollskarlar” vi sett på orten under de livliga 60-, 70-talen och inpå 80-talet ? Vägkosten visade sig för Janne vara bra avstamp i hans fortsatta karriär, som medlem i de många beslutande organen ? Janne var inte lång till växten, men som “fotbollskaar”, var han stor !

Boris Nygård

GBK:s hedersordförande

-följde med och var delaktig i olika skeden sedan 80-talet

Jan-Erik Sundellin muistoa kunnioittaen,

Intohimoinen ”jalkapallomies" on poissa.

Tuli suruviesti, että Jan-Erik Sundell -78 vuotiaana on menehtynyt lyhyen sairausjakson päätteeksi. Opiskeltuaan Helsingissä neljä vuotta taloustiedettä merkonomiksi, Janne vietti aktiivivuotensa täällä, hankki perheen ja oli pitkään työelämässä mukana. Perheen ja työn lisäksi Jannelle oli urheilu kaikissa muodoissaan ja erityisesti jalkapallo hänen suuri kiinnostuksensa. Hän sanoi itse olevansa positiivisella tavalla "armoton jalkapallomies". Janne oli monessa mukana ja ehti paljon tekemään. Hän oli 70 -luvullajalkapalloseura NoStars´n perustajajäsen ja sen ensimmäinen sihteeri. Hän tuli 70 -luvulla mukaan emoseuransaGBK: n toimintaan ja yhteinen taival jatkui seuraavanreilun 50 vuoden ajan. Hän tuli 80-luvullaKeskipohjanmaan Pallopiirin toimintaan luottamushenkilönä piirin päättäviin elimiin, oltuaan Pallopiirin palkkatyössä piirisihteerinä70-luvun alkuvuosina pari vuotta. Tällä taustalla oli Jannen helppoa ja luontaista siirtyä 90-luvulla Suomen Palloliiton päättäviin elimiin. Janne toimi myöskin Kokkolan Erotuomarikerhon toiminnassa vastuupaikoilla joitakin vuosina sekä varsinkin erotuomarointi pelikentillä parin kymmenen vuoden ajan. Janne totesi antamassaan haastattelussa itse, että jalkapallo on hänelle niin paljon antanut, josta "hän ei päivääkään antaisi pois". Näiden eri tason tehtävien ja toimeksiantojen perusteella hän sai tyylillään laajan ystäväpiirin ja yhteistyöverkoston, kotimaassa ja ulkomailla. Jannen kertoman mukaan hänelle erityisen ikimuistoinen kansainvälinen ottelu vuosia sitten oli Eurocup ottelu, silloisen (ja nykyisen) mahtiseuran Liverpool ja norjalaisen Brann joukkueiden välillä Liverpoolin Anfield Road Arenalla. Suuryleisöä ja ”You´ll never walk alone” täysillä raikuessa. Näitä otteluita tulivuosien varrella lisää, varsinkin luottamustehtävien hoidon yhteydessä. GBK:n toiminnassa Janne itse pelasi juniorijalkapalloa ja kaukalopalloa sekä harrasti pelkkää luistelua, muttei sarjapeliä edustustasolla. Väitti itse olleensa liian mukavuudenhaluinen.

Vuonna 1969 Allan Nylén kysyi, että tulisiko Janne GBK:n toimintaan juniorivalmentajaksi ? Sillä tiellä Janne jatkoi vuosikymmeniä. . Hän valmensi 70-luvulla useita vuosia sekä poika-että tyttöjoukkueita, toimi aika ajoin koko junioripuolenjunioripäällikkönä. Janne toimi myös joitakin vuosia seurannaisjoukkueen valmentajana, pääsemällä SM–karsintoihin saakka. Hän toimi vuoden ajan edustusjoukkueen joukkuejohtajana. Janne oli aika ajoin emoyhdistysen, GBK: n hallituksen ja sen alajaostojen jäsenenä tai varajäsenenä. Janne oli meidän muiden seuraihmisten kanssa tärkeänä linkkina ja kumppanina Kokkola Cup kansainvälisen nuorten turnauksen organisoinnissa, kehittämisessä ja kasvattamisessa 80 -luvulla ja siitä eteenpäin. Tuloksena maan toiseksi suurin kansainvälinen nuorten jalkapallon junioriturnaus. Jannen laaja yhteistyöverkosto oli silloin rakenteluvaiheessa kultaakin arvokkampaa. Kontaktipintaa tuli alkuun GBK: n omien juniorijoukkueiden säännöllisellä osallistumisellanuorten turnauksiin kotimaassa ja pohjoismaissa. Baltian maissa vierailtiin heti itsenäistymisen jälkeen 90-luvulla, Jannen tuttuvan, Hiller Otton ja Tarton Tammeka Jalgpalli seuran isännydellä. Jannella oli linnassakunniapaikka juhlapöydällä. Oli kestävää ystävyyttä, yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä Viron suuntaan. Englannissa käytiin pelaamassa 80-luvulla, Janne ensimmäisten pelimatkojen matkanjohtajana. Jannen mukanaolo Pallopiirin ja Palloliiton tehtävissä antoivat lisäarvoa ja statusta omanturnauksemme laajentuessa.

Janne tuli Keskipohjanmaan Pallopiiriin palkkatyöhön vuonna 1970 piirisihteeriksi parin vuoden ajaksi, Antti Pohjosen ollessa Pallopiirin puheenjohtajana. Hän tuli 80-luvulla uudelleen Pallopiiriin Piirihallituksen jäseneksi, jota luottamustehtävää hän hoiti yht. neljäntoista vuoden ajan 1987-2000. Janne jatkoi Pallopiirin hallituksen puheenjohtajana vielä kymmenen vuotta 2001-2010, josta ajasta hän oli rinnan Piirin erotuomarivastaavana kolme vuotta 2004-2006. Jannen kertoi että 60/70- ja 80 -luvuilla normaalia oli seurojen väliset riidat ja nahistelu, käytiin kokouksissa vilkkaatjopa ylivilkkaat keskustelut. Silloin näkyi vielä vanha jako ns. vanhoihin ja uusiin seuroihin? Mutta, kun Piiri oli Palloliiton kokouksissa Helsingissä edustettuna, oltiin kuitenkin tärkeistä asioista herttaisen yksimielisiä.Oman seuran ja henkilökohtaiset intressit unohdettiin ja ”me takametsien miehet ", miksi meitä haukuttiin, saimme yhdessä paljon hyvää aikaan. Jannen Pallopiirin 25 v. aikana nähtiin Piirin alueella tasaisen varmaa kehitystä ja kehittymistä. Riidatkin vähitellen unohtuivat.

Piirihallituksen vastuupaikoilta oli Jannen helppoa ja luontaista siirtyä Suomen Palloliiton eri päätöksentekoelimiin, joissa hän tuli olemaan jäsenenä runsaat 10 vuotta. Janne oli Liittokokousedustajanaviisi kertaa, vv.1988, 1991, 1994, 2003 ja 2006. Hän oli Liittovaltuuston vakituisena jäsenenä 1995–1996 ja myöhemmin varajäsenenä 2004–2005. Janne oli Palloliiton Liittohallituksen varsinaisena jäsenenä kahteen kertaan, yht. kuusi vuotta 1997-98 ja 2007-2010. Janne oli myös Olosuhdevaliokunnan jäsenenä ja vuoroin puheenjohtajana vuosina 1997-98 ja 2002-09 sekä Hat Trick -työryhmän jäsen 2008-09. Palloliiton 100 -vuotisjuhlissa 17.3.2007 Kokkolassa Janne otti valiokunnan puheenjohtajana puheeksi jalkapalloareenojen fyysistä kuntoa ja niiden kunnostamista ja informoi silloin että Palloliitto oli yhdessä kumppaneidensa kanssa kerännyt 30 miljoonaa euroa UEFA: n Hat Trick–ohjelmaan, tukirahana haettavissa kunnostamisen. Janne oli vielä lisäksi Palloliiton Erotuomarivaliokunnan jäsenä vuonna 2010. Janne oli lisäksi myös Palloliiton yhteydessä toimivan Sarjaseurat ry:n hallituksen jäsenenä, osittain varapuheenjohtajana yhteensä 15 vuoden ajan 1989-91 ja 1995-2009.

Janne Sundellilla oliosuutta silloisen eduskunnan puhemies Sauli Niinistön värväämisessä Palloliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi. Janne oli yhtenäPalloliiton istuvanhallituksen silloisista jäsenistä kootun ryhmän jäsenenä ja ”puhemiehenä”, joka vieraili Niinistön luona ja Jannen puheella pyysi että Niinistö asettuisi ehdokkaaksi tulevassa vaalissa. Niinistö suostui ja hänet valittiin Palloliiton puheenjohtajaksi Hämäläisen jälkeen. Puheenjohtajana hän vieraili Kokkola Cup turnauksessa kunniavieraana 2010, kiersi eri puolilla kaupunkia kentät , seurasi mielenkiinnolla pelejä ja suoritti turnauksen virallisen avauksen avajaistilaisuudessa. Janne istui pöydässä mukana Pormestarinkadulla, kun Niinistölle ja kymmenhenkiselle isäntäväelle tarjottiin kotiruokana, pottua ja lihakastiketta. Kotiruoka maistui Niinistölle niin hyvin että hän pyysi saada "santsata".

Janne oli pitkään Kokkolan Erotuomarikerhon jäsen sekä aktiivituomarina vihelsi pelikentilläotteluita reilun 20 vuoden ajan. Hän oli useampaan otteeseen kerhon hallituksen jäsen. mm. varapuheenjohtajana 1971-1973 ja jäsenenä 1989. Janne toimi myöskin erotuomaritarkkailijana.

Janne Sundell hoiti monia tehtäviään emoseuran GBK:n toiminnassa, Keskipohjanmaan Pallopiirissä, Suomen Palloliitossa ja Kokkolan Erotuomarikerhossa "tarkalla futissilmällä", suurella vastuulla ja yhteistyöllä. Näistä ponnisteluistajalkapallon hyväksi kymmenten vuosien ajalta, hänet palkittiin GBK: n pronssisella, hopeisella ja kultaisella kunniamerkillä sekä seuran pöytäviirillä. Lisäksi hänet palkittiin Kokkola -cup -turnauksen kultaisella kunniamerkillä ja pöytäviirillä. Janne kutsuttiin GBK: n kunniajäseneksi. Pallopiiri osaltaan palkitsi hänet piirin kultaisella ansiomerkillä vuonna -91. Palloliitto huomioi Janne Sundellia useampaan kertaan myöntämällä hänelle Liiton hopeisen ansiomerkin -91, kultaisen ansiomerkin -97 ja kultaisen ansiolevykkeen 2003. Janne Sundell kutsuttiin Suomen Palloliiton ainaisjäseneksi 2009. Kokkolan Erotuomarikerho myönsi Jannelle kunnianimityksen -97, Grand Old Man.

Emoseura GBK ja jalkapalloväki ottaa osaa omaisten suureen suuruun, kunnioittaen hänen muistoaan. Ystävien ja jalkapalloväen kaipuu on suuri. Kysymyksenä kuuluukin, oliko Janne Sundell paikkakunnan ”viimeinen suuri jalkapallomies” ? Janne haki eväänsä 60/70-luvun, osin -80 luvunaikaisilta ”tosi jalkapallomiehiltä”. Nämä osoittautuivat hyviksi eväiksi ja Jannelle hyvä pohja, miltä hän urallaan aina ponnisti eteenpäin kohti Piirin ja Palloliiton lukuisia hallituspaikkoja ja puheenjohtajuuksia. Janne ei ollut pituudeltaan pitkä, mutta ”jalkapallomiehenä” hän oli suuri !

Boris Nygård

GBK:n kunniapuheenjohtaja,

oli mukana eri vaiheissa 80-luvulta lähtien